Kohti tuntematonta! - Pisa, Toscana, Italia

Tänään tapahtuu jänniä. Olen matkalla Pisaan. Tarkoituksena päästä Castelnuovo Di Garfagnanaan. Siitä tuleekin mielenkiintoista.

 Tällä hetkellä istuskelen lentokentällä. Olen hyvän tavan mukaisesti paikalla etuajassa ja terminaalikin on löydetty. Harmittavaa on, etten ymmärtänyt tarkistaa kuinka suuria nestemääriä saa ottaa matkatavaroihin. Ajattelin että se riittää että ne mahtuvat minigrip pussiin. Sellaisen löysin lentokentältä. Mukavan oloinen turvatarkastus tyyppi sanoi että se on liian iso ja ehdotti viemään ruumaan. No sillai iha kiva, mutta tällä kertaa päätin matkustaa käsimatkatavaroin. Joten siihen jäi - suoraan kaupasta tullut - 30 kertoimen aurinko rasva... Nivean 200ml... Kiitti vaan. Onha se suorastaan ihme jos pääsen turvatarkastuksesta läpi niin ettei ne kehitä jossain kohtaa jotain. Joko on kengissä epäilyttävän paljon metallia paluu matkalla, mutta ketään ei kiinnostanut meno matkalla. Tai sitten piippailen muiden juttujen takia.... Aina jotain vaikka kuinka koitan varmistaa, ettei tulisi harmeja. 

Nyt odottelen vielä puolitoista tuntia ennen kuin pääsen koneeseen. Mietin että kävisinkö hakemassa jotain pientä syötävää vai sinnittelenkö ruotsiin. Josta tajusinkin etten ottanut ollenkaan kruunuja mukaan... Pystyisinöhän lentokentällä maksamaan euroilla :D no, kortti vinkumaan jos ei muuta tai sitten käyn vaihtamassa pari kymppiä kruunuiksi. 

Tosiaan määrän pää on Pisa tai se Castelnuovo de Ga..... .. Jotain jonka 

koko nimeä en osaa lausua. Siellä liityn sohvamatkaajien seuraan ja oleilemme tuolla viikon verran tehden taidetta. Omat taiteilija taitoni eivät ole kummoiset mutta ihan riittävät. Välineinä mukana, kyniä, vahaliity, akvarellivärit, vesiväri lehtiö ja kamera. En tiedä mitä ryhdyn tekemään, mutta muutamaa juttua haluan kokeilla. 

Muita matkatavaroita... En jaksankaan luetella. Tiedän vain sen että uusi Fjällräven rycksacka painaa jotain 7 kiloa - eli syntisesti ja on melkein piripintaan täynnä tavaraa. Jotain sinne vielä mahtuu, muutama pieni tuliainen. Ja takasin tullessa voin vaikka laittaa ruumaankin tavaraa. 

Viikon pituisen taiteilun jälkeen suuntaan takaisin Pisaan -ehkä. Reissun pääpiirteet on viikko tuolla Castelnuovo de Gafganassa tai mikä olikaan ja siitä viikon päästä Roomaan josta paluu lento Suomeen. Mitä tuolla viimeisellä viikolla tapahtuu - en tiedä. En tiedä missä olen ja milloin, mutta tarkoitu on ihmetellä ja kuljeskella :P 

Ja ettei päivästä vain puutu jännitys, aikatauluni on super tiukka kun saavun Pisaan. Lentokentältä Pisan rautatie asemalle - jossa siis en ole koskaan käynyt - minulla on vain noin 30 minuuttia aikaa. Lentokentältä lähtee juna rautatie asemalle, mutta se lähtee kaksi minuuttia oman lentoni laskeutumista ennen. Kiva kiva. Busseja menee asemalle 10 minuutin välein ja jos onni suosii löydän bussipysäkin ja pääsen heti bussiin ja olen jo puoli voitolla ajan kanssa. Muussa tapauksessa olen yksin Pisassa myöhään illalla ilman majapaikkaa. Joku miettii, että onpa siinä huonosti suunniteltu reissu ja aika riskaapelia. Totta ja varmasti kiroan itseäni ilalla ja itken kun en tiedä minne mennä. Wish me luck!

Seuraavat kuvat toivottavasti Toscanasta!

Lipasto

Sain ystävältäni kaksi vanhaa lipastoa, jotkaa oli hänen edesmenneen isoäidin jäämistöä. Retro keltainen hauska kaksikko ihastutti minua heti ja kuultuani, että ystäväni aikoo viedä ne kierrätykseen tai vastaavaan ilmoitin, että minä voisin ottaa ne. Kämpässäni on niukasti säilytys tilaa ja olen säilyttänyt alusvaatteitani pienessä kamalassa ajan ja muuttojen kuluttamassa lipastossa, josta olen jo jonkin aikaa halunnut eroon. Ahistaa kun opiskelija vuosina tuli ostettua persoonattomia ikean kalusteita. Nyt koitan hankkiutua ainakin osasta eroon. 

Olen asustellut Helsingissä jo kohta vuoden ja nyt alkaa pikku hiljaa tuntua, että ehkä selviänkin hengissä täällä ja Helsinki alkaa tuntua kodilta. Ennen viime torstaita en ollut koskaan aikaisemmin ajanut Helsingissä. nyt vuokrasin pakun Pakuovelle.comista. Juttu oli yksin kertainen. Paku haettiin Olympiastadionilta, sillä ajoin ystäväni luo 8minuutin ajomatkan päähän (tai ainakin reittioppaan mukaan 8min) ja sillä taka töölöön. Alunperin ajattelin vuokrata kaksi nokkakärryä jolla olisimme kävelyttäneet lipastot luokseni. Suunnitelmaa ei kylläkään toteutettu ja se melkeen harmittaa, sillä olisi me olleet Helsingin kaduilla varsinaisen hauska näky auringossa loistavien lipastojen kanssa ;)

Selvisin jopa hengissä paku ajelusta ja tein kaksi peruutus parkkeerausta. Hyvä minä! Ystäväni laittoi myös vanhan ajan puisen vuodesohvan pois ja armeliaasti minä ryntäsin sen adoptoimaan. 

Nyt olen asustellut 4 päivää ahtaaksi käyneessä kämpässäni ja en ole saanut muuta järjestystä kuin tämän 

 Keltaiset lipastot antavat kivasti auroinkoista piristystä. Sohva on niin sanotusti hautautunut kaiken sälpän alle, ettei siitä ole ottaa vielä yhtä ihastuttavaa kuvaa. Mutta eiköhän sekin pääse vielä lähiaikoina oikeuksiinsa. 

Tässä vielä toinen fiilistely kuva, virkattujen kukkien kanssa

Ei tämän helpommaksi voi mennä :D

Nyt pitäisi olla blogin päivottäminen suht helppoa kun kännykkään saa tälläsen hienon toiminnon jolla voin tehdä päivityksiä. 

Paljon on asiat muuttuneet viimeisen vuoden aikana. Blogeja en juuri ole seuraillut - ehkä kun töissä ei kerkiä ja kehtaa ja omaa toimivaa tietokonetta ei löydy.

Seuraavana suunnittelen InterRail reissua Alpeille ja Italian Venetsiaan ja Toscanaan. Saa nähdä miten nämä suunnitelmat toteutuvat ;) 

Viellä on vähä säätämistä ja kiire tulee!!